Tietokoneen alustus

Tietokoneen alustuksessa itseasiassa alustetaan kovalevy

Tietokoneen alustus ei itsessään tarkoita juuri mitään. Alustus tarkoittaa samaa kuin formatointi eli kovalevyn täydellistä tyhjentämistä. Tietokoneen alustus ei merkitse mitään, koska alustus tapahtuu vain kovalevylle. Kuitenkin useimmat tietokoneet pitävät sisällään vain yhden kovalevyn, jolloin voidaan periaatteessa puhua tietokoneen alustamisesta. Alustamisen tarkoitus on aloittaa puhtaalta pöydältä, esimerkiksi vakavan virustartunnan seurauksena. Alustaminen ei tehtävänä ole kovinkaan monimutkaista ja se tehdään useimmiten vain käyttöjärjestelmän uudelleenasennuksen yhteydessä olettaen, että käytetty järjestelmä sisältää vain yhden taltion, esimerkiksi kovalevyn, ssd-levyn tai muun vastaavan. Myös osioitujen levyjen osioita voidaan alustaa erillään toisistaan. Kun levy alustetaan, kaikki tiedot menetetään ja levyn käyttö voidaan aloittaa uudelleen tyhjästä levystä.

Tietokoneen alustusta ei tarvitse tehdä usein

Tietokoneen alustus tehdään suhteellisen harvoin, varsinkin yksilevyisissä järjestelmissä. Tämä johtuu siitä, että käyttöjärjestelmä menetetään ja se on silloin asennettava kokonaan uudelleen. Kun tietokoneen käyttöjärjestelmä halutaan uudelleenasentaa, onkin alustus pakollinen työvaihe, sillä levy, jolla on vanhoja tietoja, harvoin toimii oikein uudelleenasennetun järjestelmän kanssa. Kovalevy, jolla on vain tiedostoja tai muuta tarpeellista dataa muttei käyttöjärjestelmää, toimii minkä tahansa järjestelmän kanssa. Jos halutaan käyttää vanhaa kovalevyä, se kannattaa alustaa varsinkin, jos kovalevyllä on käyttöjärjestelmä. Näin vältytään potentiaalisilta ongelmilta vanhan asennuksen kanssa. Alustaminen on sinänsä suhteellisen yksinkertainen prosessi, jossa vanhat tiedostot hävitetään ohjelmallisesti ohjelmalla, joka on tallennettu muualle kuin alustettavalle levylle. Yleensä käyttöjärjestelmien asennusmedia sisältää toimivan alustustyökälun, jolla voi myös osioida.

Tietokoneen alustus tehdään usein tietokoneen ulkopuolelta tulevaa mediaa käyttäen, sillä työkalu tallennettuna alustettavalle levylle poistaisi itsensä. Tämä tarkoittaa käytännössä käyttöjärjestelmän asennusmedian käyttöä tai kakkoslevyn tapauksessa mitä tahansa, vaikkapa Windows-pohjaista työkalua. Näitä työkaluja voidaan kuitenkin käyttää vain tietokoneen käyttöjärjestelmän asennustaltiosta poikkeaville taltioille ja ne ovat siksi rajoitetun hyödyllisiä, mikäli järjestelmässä on vain yksi taltio. Alustus tehdään aina jonkin syyn takia, joista yleisimpiä ovat tietokoneen omistajan vaihtuminen tai virustartunta. Alustaminen on erittäin suotavaa, kun omistaja vaihtuu, jotta tiedot eivät päätyisi vääriin käsiin. Alustetultakin levyltä voidaan kuitenkin kalastaa tietoja, joten erillistä tietojen tuhoamistyökalua kannattaa käyttää, jos tiedot ovat arvokkaita. Alustus ei todellisesti yleensä poista dataa, vaan merkitsee datalohkon tyhjäksi.

Massamuistien alustaminen on tavallinen toimenpide

Tietokoneen alustuksen periaatetta voidaan käyttää myös muihin tallennuslaitteisiin, kuten massamuisteihin, eli muistikortteihin tai muistitikkuihin. Näiden alustaminen toimii periaatteessa täsmälleen samalla tavalla kuin tietokoneella, eli merkiten kaikki sijainnit tyhjiksi ja valmistelemalla tietojärjestelmän uusille tiedoille. Esimerkiksi kameran muistikortti kannattaa useimmissa tapauksissa alustaa kameroiden välillä vaihdettaessa, sillä erilaiset tavat tallentaa kuvia tai videoita voivat mennä keskenään ristiin. Ennen alustusta kortin sisältö kannattaa toki ensin ottaa tietokoneen muistiin talteen, jolloin mitään ei menetetä ja kortin koko kapasiteetti on seuraavan kameran käytettävissä. Muistitikuille voidaan tehdä täsmälleen sama operaatio, tosin muistitikkujen alustaminen on harvemmin hyödyllistä, jollei tikulla säilötä jotakin erikoista kuten asennusmediaa tai muuta vastaavaa. Normaalit teksti- ja kuvatiedostot toimivat yleensä moitteetta koneesta toiseen.

Tietokoneen alustuksen kanssa samalla tavalla toimivan massamuistin alustus on huomattavasti yleisempää kuin kokonaisten kovalevyjen alustus, ja siten yleisesti ottaen hyödyllisempi taito. Windows-järjestelmässä alustus tehdään siten, että massamuistilaite laitetaan tietokoneeseen ja etsitään “Oma tietokone”-ikkunasta, josta klikataan oikeanpuolimmaisella näppäimellä ja valitaan “alusta”. Tämä avaa ikkunan, jossa on useita eri vaihtoehtoja alustamisen suhteen, kuten pika-alustus ja tietojärjestelmän valinta. Tietojärjestelmä tarkoittaa sitä, miten tiedostot ja niiden osat sijoitellaan tallennusvälineelle ja miten ne löydetään myöhemmin, kun niitä tarvitaan. Käytännössä tietojärjestelmistä universaalein on FAT, eli File Allocation Table, mutta siinä on tiettyjä rajoitteita. Tiedoston maksimikoko on suhteellisen rajallinen, 4 gigatavua, jonka takia käytetään usein FAT:n edistyneempää versioita exFAT, joka toimii käytännössä kaikissa laitteissa, jotka ovat uudempia kuin 2005. Näiden lisäksi on olemassa myös NTFS, eli New Technology File System, jota käytetään Windowsin järjestelmälevyillä poikkeuksetta. NTFS:ää voidaan käyttää myös massamuistissa, samoin kuin tietokoneen alustuksessa.

Alustus on aloitus puhtaalta pöydältä

Tietokoneen alustus on harvoin tarpeellista, mutta sitäkin hyödyllisempää silloin, kun sitä todella tarvitaan. Tietokone on hyvä alustaa varsinkin, kun omistaja tai käyttäjä vaihtuu tai tietokoneen kovalevyn tiedostojärjestelmä on rikkoutunut. Yleisesti ottaen tietokoneen alustus tehdään kuitenkin samalla, kun käyttöjärjestelmää asennetaan uudelleen. Massamuistien alustus on huomattavasti yleisempää ja useimmiten käyttäjille tutumpaa kokonaisuudessaan. Nämä kaksi toimenpidettä eivät periaatteiltaan eroa toisistaan ollenkaan, mutta tietokoneesta erillinen massamuisti voidaan alustaa käyttäen apuna tietokoneen käyttöjärjestelmää, kun taas tietokone, jonka käyttöjärjestelmälevy halutaan alustaa, on alustettava järjestelmän ulkopuolista mediaa käyttäen, esimerkkinä muistitikulle tallennettu työkalu tai käyttöjärjestelmän asennusohjelma. Koko tietokoneen alustaminen tehdään yleensä järjestelmän uusimisen yhteydessä, eikä sitä juurikaan tarvitse yksilevyisessä järjestelmässä miettiä. Jos käyttäjä hallitsee käyttöjärjestelmän asennuksen, alustaminen on pieni yksittäinen vaihe koko prosessissa.